Kyllä kai se on nyt myönnettävä, syksy saapuu. Pyykit ei enää kuivu ulkona päivässä, todennäköisesti ne ehtivät vielä kastua ainakin pariin otteeseen siinä narulla roikkuessaan. Vesilätäköitä, tai esikoisen sanoin vesilököttejä, joutuu kiertelemään päiväkävelyillä (jos siis sinne asti pääsee, koska todennäköisesti taivaalta tulee vettä juuri, kun edes ajattelet ulostautumista). On syksyssä hyvätkin puolensa. Kynttilöitä saa polttaa, puikot ja langat tulee taas kaivettua esille ja mikä parasta, voi leipoa kaikkea kivaa/hyvää kesän marjoista. Omenat jäi kyllä tältä syksyltä saamatta, se harmittaa.

Aikoinaan onni suosi minua Minnin mökin (nyt tuo blogi on siirtynyt historiankirjoihin) arvonnassa. Palkintona ihana sisustuskirja (Ann Grafton: Uusi ilme kotiin) sekä kynttilöitä. Kiitos Minnille!

Viime kuussa onni pääsi myös potkaisemaan. Lensway antoi minulle uudet silmälasit (vinkkinä vaan muillekin, että antavat facebookin kautta nopeille silmälaseja), toimituskulujen (5e) hinnalla. Samana päivänä, kun sain tiedon "voitostani" tai nopeudestani, puhelin soi ja Specsaversiltä, että minut on valittu johonkin mielipideryhmään ja saan ilmaisen näöntarkastuksen. Olin, että häääää?!? Tottakai kiinnostaa. Näöntarkastuksen yhteydessä selvisi, että saan myös haluamani pokat ja maksan vain linsseistä... Edellisestä näöntarkastuksesta olikin kulunut aikaa se 10 vuotta, joten tuli ihan tarpeeseen. Vanhat lasit olivat myös sen 10 vuotta vanhat.

 

Tänään (vesisateessa) ulkoillessamme, kerättiin lasten kanssa syksyisiä lehtiä pihalta. Ajattelin, että Partyliten kynttilämaljat (joo, en nyt saa nimeä päähän) saavat väriä syksyisistä lehdistä ja pääsen viettämään syksyn ensimmäistä kynttiläiltaa.

Eilen päätin tehdä iltapalaksi sämpylöitä ja patonkeja. Tää juttu ei mennyt sit ihan niinku strömsössä. Ensimmäinen pellillinen sämpylöitä onnistui ihan loistavasti, mutta kun patongit odottivat menoa uuniin... Uuni menee rikki. Uuni on jo hälyyttävästi antanut merkkejä rikkoutumisesta, mutta nyt se päätti lopullisesti sammua. Eipä auttanut potkiminen ja uuninluukun hakkaaminen... Eipä siis auttanut muu, kuin mennä nöyrästi kysymään naapurilta, että saiskos lainaa uunia. Onneksi lainasivat, niin patongitkin valmistuivat. Ihanaa, kun ihanat naapurit! :)

 

Taikina ihan perus sämpylätaikina jauhopussin kyljestä. Patongit saivat pientä lisämaustetta paprika-chili tuorejuustosta, jota lisäsin taikinaan ennen tangoksi leipomista.